torstai 30. lokakuuta 2014

Melkein kuin jouluaattona

Olo on kuin pienellä tytöllä jouluaattoaamuna. Tänään se tapahtuu. Vatsanpohjassa nipistelee pieni jännitys, odotus laittaa poskipäät punottamaan. Mitähän päivä tuo tullessaan?


Kolmisen viikkoa sitten kyselin, josko aloitettaisiin jo joulu. Muutama lukija arvasikin kommenteissa mistä oli kyse. Joulu tuli meille Kotiblogit-lehden joulunumeron valmistelun myötä. Kotiblogit-lehdestä on tämä numero mukaanlukien ilmestynyt nyt kolme numeroa ja lehti on saanut valtavan suosion. Enpä ihmettele sitä yhtään, sillä lehdet ovat olleet pullollaan inspiraatiota.


Sain ilokseni mahdollisuuden päästä mukaan tähän joulunumeroon ja matka on ollut mielenkiintoinen. Välillä oli iskeä iso epätoivo, olinko haukannut liian suuren palan. Samalla viikolla käyty valokuvauskurssi oli avannut oven uuteen maailmaan kuvissa, mutta nyt taitoni eivät vielä riittäneetkään siihen, mitä silmissäni näin. Mutta kun tarpeeksi otti kuvia, löytyi sieltä joukosta myös niitä omaa silmää miellyttäviäkin otoksia ja aineisto tuli valmiiksi.

Tässä joululehdessä on mukana myös Kotilaituri-blogi ja Katin kanssa vaihtelimme tsemppi- ja uskonvalamisviestejä useampana päivänä illan myöhäisinä tunteina. Kiitos Kati ♥ Tänään tuo lehti sitten ilmestyy. Jännityksellä ja suurella mielenkiinnolla odotan minkälaisen lehden tekijät ovat saaneet kasattua. Oli aivan huikean upeaa olla mukana tällaisessa projektissa.

Tänään joulu tuleekin ison askeleen lähemmäs, sillä pääsen katsastamaan illalla Adalmiinan Helmen ihanan navettapuodin tunnelmallisen joulun. Kotiin päästyäni saatan vielä herkutella tämän Kotiblogien joulun glögimukillisen äärellä. Ehkä säästän lehdestä muutaman sivun huomisellekin.

Mukavaa päivää sinulle!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.


keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Pihlajanmarjasydämiä

Pihlajanmarjoja on ollut tänä syksynä valtavasti. Ihanat punaiset marjat ovat houkuttaneet askartelemaan ja niinpä syntyi sydämiä.


Näitä sydämiä on näkynyt blogeissa jonkun verrankin; roikkumassa koristeina, lautasliinarenkaina, joulukuusessa ja suurempana ovikranssina. Kauniita minusta.


Sydämien tekemiseen ei tarvittu kuin rautalankaa ja pihlajanmarjoja - ja tietysti sivuleikkuri. Sen jälkeen vain pujottelemaan marjoja rautalankaan kuin helmiä nauhaan. Lopuksi taivutellaan varovasti vielä rautalanka haluttuun muotoon.


Mitä muuta pihlajanmarjoista voisi askarrella? Onko sinulla hyviä vinkkejä?

Tunnelmaa loppuviikkoon ♥

Anu

EDIT: Tämä postaus on liitetty lauantai-iltanahttp://kivempiblogi.blogspot.fi/2014/11/viikonlopun-linkkirinki.html Kivempi blogin Viikonlopun linkkirinkiin. Käypä kurkkaamassa muitakin linkityksiä! 

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Herkkuperheiden ilta

Mitä tapahtuu kun kaksi perhettä, jotka molemmat ovat hyvän ruuan ystäviä tapaavat? Menu suunnitellaan yhdessä, molemmat perheet hankkivat osan tarvittavista raaka-aineista ja tekevät alkuvalmistelut tahoillaan. Sen jälkeen kokoonnutaan yhteen viettämään mukavaa, leppoisaa iltaa.

Ilta pyörii kokkailun, seurustelun ja nautiskelujen ympärillä. Reseptit on valittu helpoiksi toteuttaa, mausta kuitenkaan tinkimättä. Kaikkea ruokaa ei valmisteta kertaheitolla valmiiksi ja istuta sen jälkeen pöytään, vaan ruokalajit valmistetaan yksi kerrallaan ja alkupalojen makujen viipyessä vielä suussa jatketaan pääruuan valmistamisella. Jälkiruoka valmistuu viimeiseksi.


Alkupalana herkuttelimme lohipastramia, joka oli aseteltu salaattipedille. Hellmann´sin majoneesi on muuten aivan huippuhyvää ja wasabilla maustettuna se oli täydellinen lisä lohipastramille. Lohipastrami tehtiin hyväksi todetulla ruoka.fi -sivustolta löytyneellä reseptillä. Kastikkeeksi vaihdoimme vain tuon wasabimajoneesin.


Pääruuaksi miehet paistoivat pihvit. Uuden säväyksen niihin antoi kuitenkin pekoniviipaleeseen kääriminen. Kuten kuvasta näkyy, kävi miesten kokkailu reippain ottein ja viuhahdellen. Oikeastikin se kävi kyllä tottunein ottein, mutta lisäksi harjoittelin sisustuslehtien käyttämää kuvaustekniikkaa. Sovitaan, että harjoittelen vielä lisää, mutta ajattelin ikuistaa tähän myös tämän ensimmäisen otokseni... Pihvien lisukkeeksi paahdoimme uunissa perunaviipaleita, teimme vihersalaatin, sekä vielä omaksi suosikikseni nousseen punajuuri-vuohenjuustosalaatin.


Jälkiruuaksi nautimme vielä ystäväperheen valmistamaa karpalosemifreddoa ja illan aikana syntyneitä marenkeja ja kinuskikastiketta. Että hyvä ruoka voikin olla hyvää - ja nautinto paranee, kun herkullisen aterian saa jakaa hyvien ystävien kanssa.


Onko teillä tapana harrastaa tällaisia perheiden kokkausiltoja? 

Tähän viikonloppuun on sisältynyt myös uudenlaisia asioita. Esikoinen vietti perjantain ja lauantain välisen yön ystävänsä yökyläsynttäreillä. Seuraavana yönä kuopus oli ensimmäisellä partioleirillään. Viikonlopun kumpanakin yönä kotona oli siis vain vajaa perhe. Tästäkö tämä nyt lähtee, että olemme pian tuon meidän sedän kanssa täällä kaksin... ;)

Nautinnollista sunnuntaita sinulle ja ystäväperheellemme kiitos ihanasta illasta ♥


Anu

EDIT: Tämä postaus on liitetty sunnuntai-iltana Mansikkatilan mailla blogin vinkkauksesta Kivempi blogin Viikonlopun linkkirinkiin. Käypä kurkkaamassa muitakin linkityksiä!

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

maanantai 20. lokakuuta 2014

Väriä viikkoon / vihreä

Värihaaste jatkuu. Vielä eilen alkuillalla hykertelin itsekseni miten kivan vihreän jutun voisin teille esitellä, mutta ilmeisesti niin ei ollut tarkoitettu.

Käyn todella vähän kirppareilla ja löydän sieltä vielä vähemmän yhtään mitään. Viikonloppuna tein kuitenkin löydön eräältä koti-irtaimistokirppikseltä: suuren, noin puolimetrisen, pullean, vihreän lasipullon. Juuri sellaisen, jota olen jo jonkin aikaa himoinnut. Onnekseni löysin myös toisen ihanan, vihreän pullon.


Sille suuremmalle kun kävi köpelösti. Pullo oli pulleamahainen ja kapeakaulainen - ja sisältä todella likainen. Aloitin pullon puhdistamisen eilen aamulla, laitoin sen likoamaan päiväksi ja illalla jatkoin jynssäystä. Pullon hankala malli teki puhdistamisesta aavistuksen haastavaa, mutta hätä keinot keksi ja sain pullon puhtaaksi. Tyytyväisenä kaadoin viimeisiä vesiä ulos pullosta - kun se lipesi käsistäni ja hajosi sirpaleiksi. Siihen päättyi sen pullon tarina. Snif, mutta ehkä sirpaleet tuottavat onnea...


Mutta... Vihreää löytyy meiltä nyt siis tuon toisen, pienemmän pullon muodossa. Vihreää on takaeteisen seinällä olevassa pirtsakassa kangastaulussa, sekä monesti myös leikkokukissa. Vaihtelen kotimme tehostevärejä paljon vuodenaikojen mukaan ja vihreä liittyy tiiviisti kevääseen ja kesäaikaan. Silloin kaivan esille myös vihreitä tuikkukippoja ja muita pienesineitä. Toivottavasti vielä jonain päivänä kotonamme on uusi pullukkapullo. Ihan yhtenä kappaleena.


Tämän haasteen ideanahan on löytää kodista viisi väriä, tehdä viikon ajan jokaisena arkipäivänä postaus yhdestä väristä ja jokaisella värillä haastaa joku mukaan. Tänään heitän haasteen eteenpäin Marille House no.465 -blogiin. Nappaatko kopin ja lähdet etsimään teidän uudesta, ihanasta kodista nuo viisi väriä?

Mukavaa maanantai-iltaa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

lauantai 18. lokakuuta 2014

Suklaakakkua punajuuresta

Miten olisi seuraava suklaakakku? Johan edellisestä suklaaleivontakerrasta onkin jo aikaa... Tämä on kuitenkin huomattavasti edellistä terveellisempi (uskoo ken tahtoo), onhan mukana pari punajuurtakin.


Mitäköhän mahdoin etsiä surffaillessani, en suklaakakkuohjetta ainakaan, kun törmäsin tähän Maku.fi -sivuston ohjeeseen. Punajuuret suklaakakussa kuulostivat mielenkiintoiselta ja kakku näytti niin mehevältä, etten päässyt ajatusta karkuun, vaan ohjetta piti testata. Ja kannatti kyllä. Tämä kakkuohje jää reseptikirjaani ja tulee varmasti leivottua uudelleenkin.


* * * * *
PUNAJUURI-SUKLAAKAKKU

200 g tummaa suklaata
3 munaa
1,5 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
1,5 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelijauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 dl juoksevaa margariinia
2 punajuurta hienoksi raastettuna

Kuorrutus:
150 g tummaa suklaata
1,5 dl tomusokeria
1 prk smetanaa (120 g) 
maantelirouhetta

Sulata suklaa. Vaahdota munat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään.

Lisää munavaahtoon jauhoseos, rasva, punajuuriraaste ja sula suklaa. Sekoita tasaiseksi.

Kaada taikina irtopohjavuokaan, jonka pohjalla on leivinpaperi. Paista kakkua 175 asteessa noin 45 minuuttia. Jäähdytä kakku.

Sulata kuorrutuksen suklaa. Sekoita siihen tomusokeri ja smetana. Levitä kuorrutus jäähtyneelle kakulle ja koristele mantelirouheella.

* * * * *
Alkuperäisen ohjeen löydät täältä Maku.fi -sivulta.

Ohjeen mukaan kakku tehdään 26 cm halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan, mutta oma vuokani oli 24 cm ja se oli oikein sopiva minun makuuni. Kakku suositellaan nautiskeltavaksi huoneenlämpöisenä.


Punajuuri toi kakkuun tosiaan kosteutta ja mehevyyttä, aivan kuten porkkana antaa sämpylöihin tai porkkanakakkuun. Tuo kuorrute oli myöskin todella hyvää. Sitä saatan käyttää jatkossa myös muiden kakkujen kuorrutteena. Jäähdyttyään kunnolla ei kuorrutus ole enää niin juoksevaa kuin näissä kuvissani. Jollain hätähousulla oli vain kiire päästä maistamaan...

Nyt laitan kädet kyynärpäitä myöten ristiin, ettei huomenna sada. Suunnitelmana olisi jatkaa haravointipuuhia. Vaahterat näyttivät pudottaneen jo kaikki lehtensä ja etupihamme on hurjan näköinen. Vaahtera syysvärissään on aivan upea, mutta sepelipiha, jossa on kahden suuren vaahteran lehdet, ei ole enää ihan yhtä upea. Ja jotta haravaa pääsee heiluttamaan vielä lisää, on takapihan puolella valtava koivu, marjapensaita ja pari omenapuuta. Suklaakakun voimalla mennään :)

Suloista huomista sunnuntaita sinulle!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.



torstai 16. lokakuuta 2014

Syyslomapäivä metsässä

Tällä viikolla arjen on katkaissut koululaisten syysloma. Meillä on lomailtu tyttököörin kesken ja päätimme ennen lomaa listata asioita, joita lapset haluaisivat tehdä ja valita niistä sitten suosikit. Kylpylä, risteily, Ideaparkin sisähuvipuisto, leffa sekä oma ehdotukseni, huumorilla heitetty haravointi... Vaihtoehtoja kertyi, mutta yllätyksekseni kaikkien suosikiksi valikoitui yhdessä vanhempieni kanssa tehtävä vaellusretki Turun seudun korkeimmalle kohdalle, Kullaanvuorelle.


Kohde oli itseasiassa sama, jonne retkeilimme viime syksynäkin ystäväperheen kanssa. Pakkasimme makkarat, kahvit ja muut eväät reppuihin ja lähdimme reissuun. Kuopuksen ilo oli aivan huikea kun hän löysi parkkipaikan lähelle puun viereen viime syksynä jättämänsä pitkän kepin, jota he käyttivät silloin isän kanssa kävelykeppinä. Tuo sauva piti ottaa luonnollisesti nytkin matkaan ja se kulkikin mukana koko matkan palaten takaisin säilytyspaikkaansa retkemme päätteeksi.


Evästaukoon tuli todellista erämeininkiä, sillä laavulla ei ollutkaan kuivia puita. Pari kosteaa klapia oli ja kirves, sekä repussamme sanomalehti sytykkeeksi. Saimme niillä onneksi kuitenkin tulen aikaiseksi ja makkarat lämpimiksi.

Huipulta on upeat maisemat.
Vaikka täällä paikoitellen alkavatkin jo ruskan värit tummua, olivat syksyisen metsän värit hurjan kauniit. Kuviin ne tallentuivat kuitenkin merkillisinä ja huomasin, että ulkokuvaus on vielä uusi luku tässä opintielläni manuaalikuvauksessa. Väreihin en saanut tolkkua edes kuvankäsittelyn avulla, mutta toivon, että fiilis tulee näistä kuvista kuitenkin läpi.


Metsäretki oli taas maineensa veroinen. Ilta oli rauhallinen ja koko sakki ihan puhki, onnellisesti puhki. Taina K:lle vinkki: tällainen retki päivässä saa näköjään menemään nukkumaan ihmisten aikaan ;) Ei tarvinut paljon unta odotella iltakympiltä. Illalla tytöiltä tuli vielä innostuneesti: ja huomenna haravoidaan! Oikeasti? Mistä tämä nyt tuli? Mutta todellakin, tänään sillä välin kun olin maitokaupassa, olivat tytöt tarttuneet haravanvarteen ja iso kasa pudonneita lehtiä oli kasattu kahteen kekoon. Pientä luovuuttakin oli haravoidessa käytetty. Osaavat ihanat välillä yllättää ♥


Kauniita unia teille, jotka olette vielä yökukkujina hereillä ja kaikille rentoa alkavaa viikonloppua!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Väriä viikkoon / sininen

Mihin unohtuivat värit? Sain Kotilaiturin Katilta värihaasteen ja ensimmäisen väripostaukseni jälkeen on tullut iso tauko. Mutta jatkettaisiinko taas?

Olen itsekin yllättynyt miten vähän värejä meillä loppujen lopuksi on kotona lastenhuoneita lukuunottamatta. Ja miten jänniä värejä kotoa löytyneet värit ovat. Tämän päivän väri on sininen.


Projekti Verkarannassa keskusteltiin joku aika sitten sinisestä. Väristä, josta aika moni taisi saada aikanaan yliannostuksen. Omaankin historiaani kuuluu ihan itse sisustettu koti sinisellä sohvalla, sinisellä matolla, sinisillä lasiastioilla ja sinisillä koriste-esineillä varusteltuna. Tuon vaiheen jälkeen ei ihan heti tarvinut katsoa edes sinistä sisustusta päinkään, vaikka muuten sinisestä väristä pidänkin.


Sinistä löytyy kuitenkin edelleen kotoamme, sinistä aikakautta huomattavasti pienemmissä määrissä kylläkin. Varmasti tärkein sinistäkin väriä sisältävä asia kotonamme on tätini häihimme huovuttama vihkihuopa. Tämän huovan päällä meidät on aikanaan vihitty. Huopa on ollut mukana myös molempien tyttöjemme kastejuhlassa ja tyttöjen nimet ja syntymävuodet olen tikuttanut (vahvasti käsityöltä näyttävällä tyylillä) kiertämään huovan reunaa. Toivon, että tästä huovasta tulee vielä perintöesine, johon ainakin jokunen sukupolvi meidän jälkeemme tulee kirjaamaan omat nimensä.

Sinistä meiltä löytyy myös useammasta taulusta sekä edelleen myös niistä astioista, mariskooleista ja kivituikuista. Uutta sinistä kautta edustaa tuo käsipyyhe ylimmässä kuvassa sekä tässä alla oleva lempiteepurkkini, joka piti saada sen kauniin ulkomuodon vuoksi. Onneksi myös teen maku on hyvä.


Tämän haasteen ideanahan on löytää kodista viisi väriä, tehdä viikon ajan jokaisena arkipäivänä postaus yhdestä väristä ja jokaisella värillä haastaa joku mukaan. Tämän päiväisen haasteeni heitän Syvältä-blogin Sannalle. Lähdetkö haastamaan itsesi ja etsimään teidän kodistanne nuo viisi väriä?

Värikästä viikkoa sinulle!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Joko aloitetaan joulu?

Meille tuli eilen joulu. Kuusi kannettiin sisälle ja koristeltiin. Muutenkin koti laitettiin joulukuntoon. Joulutuoksujakin leijaili. Lapset ihmettelivät illalla, miten voi olla niin joulufiilis. No niinpä, johtuisiko tuosta kuusesta, koristeista ja kynttilöistä...


Olen jouluihminen. Yhdet joulukonserttiliput on jo varattu, pari lahjaa hankittuna ja mies lähtee tänään illalla työmatkalle Ruotsin puolelle, joten tuliaistoiveeksi on annettu joulukiireenliennytysportviini. Asiat ovat siis hyvällä mallilla.

Mutta totta puhuen. Ihan niin jouluihminen en ole kuitenkaan, että kuusta haluaisin olohuoneeseen vielä lokakuussa tai koristeita ylipäätäänkään. Nämä liittyvät ihan toiseen juttuun, josta lisää myöhemmin. Pieni sivuaskel siis ja koristeet pääsevät varaston puolelle lepäilemään vielä hetkeksi. Eli ei aloiteta joulua ihan vielä, vai olisitko sinä ollut jo valmis?

Rentoa ja leppoisaa sunnuntaita!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.


Joko jo parempia kuvia?

Melko tuskainen tunne, kun valokuvaa ottaessaan kamera tarkentaa jatkuvasti eri kohtaan kuin mihin itse haluaisi tarkentaa, kuvista tulee hämärällä keltaisia ja tärähtäneitä ja valotus ei onnistu kuin keskipäivällä päivänvalossa.




Bloggaamisen alkuvaiheessa luovuin salaman käytöstä, kun huomasin mitä se tekee useimmille kuville. Sen jälkeen alkoivat uudet ongelmat. Kameran mukana vuosia, vuosia sitten tuli kyllä käyttöohje, mutta sen teksti on näyttänyt heprealta - ja kirja on jäänyt lukematta.


Voit siis kuvitella intoni kun osallistuin viime viikonloppuna Createllan järjestämälle valokuvauskurssille Adalmiinan Helmessä Paimiossa. Kurssin alussa kerroimme kaikki lähtötasostamme ja kerroin, että olen kerran kääntänyt kamerani manuaalipuolelle, mutta että sen pidemmälle en ole päässyt. Kurssin hieman edettyä ymmärsin, että en ollut oikeasti tehnyt edes sitä - väärä vipstaaki. Mutta tuo siis oli lähtötasoni.


Createllan Camilla oli aivan upea opettaja. Rauhallisesti, selkeästi ja havainnollisesti hän kertoi meille valtavan määrän asiaa päivän aikana ja moni mysteeri aukesi. Välillä herkuteltiin ihanilla Fabbes Cafen leivonnaisilla ja taas jatkettiin. Jossain vaiheessa jalkauduimme myymälään kuvailemaan. Mikä olisikaan ollut inspiroivampi ympäristö valokuvata kuin tuollainen puoti täynnä kaikkia ihanuuksia. Helmen Annarinan mielestä nyt oli kuitenkin tyhjää, sillä parin viikon kuluttua avautuu Adalmiinan Helmen tunnelmallinen joulupuoti. Meitä kuvaajaoppilaita "tyhjät" hyllyt eivät kuitenkaan haitanneet kun kolistelimme käytävillä tottumattomina kamerajalustojemme kanssa.


Edelleen päässäni on vielä suuri määrä oppia jäsentymättä, mutta lääkkeenä on Camillankin mukaan kuvaaminen, kuvaaminen ja kuvaaminen. Tuota oppia olen nyt yrittänyt toteuttaa ja onpa näihin päiviin mahtunut jo muutamia onnistumisiakin. Aivan upea tunne. Eiköhän tämä tästä siis.


Onnistumisia ja iloa sinunkin loppuviikkoosi!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

tiistai 7. lokakuuta 2014

Suklaaklassikkoa makeannälkään

Syksy on ainakin minulle aikaa, jolloin iskee valtava suklaahimotus. Taistelu sitä vastaan on kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan. Pojot menevät usein vastapuolelle.


Nina Lincolnin suklaajuustokakku on ainakin meillä jo klassikoksi luettava kakku. Ohjeen olen saanut hyvin, hyvin kauan sitten rakkaalta ystävältäni. Kakun ohje on minulla liimattuna isoon ruutuvihkoon Karvisen sarjakuvien ja lehdestä leikattujen inhohoroskooppien väliin. Ja noita sarjiksia en ihan muutamaan vuoteen ole leikannut sanomalehdistä tai kopioinut sarjakuvakirjoista. Itse asiassa pari sivua reseptin jälkeen tulee lehtileike, jossa on päiväys alkuvuodelta 1991...


Mutta takaisin kakkuun. Jos mielesi tekee jotain oikein makeaa ja suklaista, on tämä ohje sinua varten.


* * * * *

NINA LINCOLNIN JÄÄDYTETTY SUKLAA-JUUSTOTORTTU

POHJA:
9 suurta grahamkeksiä (Digestive)
35 g sulatettua voita

TÄYTE:
200 g tummaa suklaata
200 g Philadelphiajuustoa (myös esim. Viola-tyyppiset tuorejuustot käyvät)
150 g sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
2,5 dl kuohukermaa 
(100 g pekaanipähkinöitä)

Murenna keksit hienoksi ja sekoita sulatetun voin kanssa. Painele irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperin päälle. 

Sulata suklaa. Sekoita juusto ja 100 g sokeria sekä vaniljasokeri. Erota kananmunista keltuaiset ja lisää ne juustoseokseen. Sekoita joukkoon suklaa.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi omassa kulhossaan. Lisää loput sokerista ja lisää juusto-suklaamassaan. Vatkaa kerma toisessa astiassa vaahdoksi ja lisää seokseen. Lisää halutessasi pähkinät (minä en ole kaivannut tähän pähkinöitä).

Kaada seos vuokaan keksiseoksen päälle. Pidä yön yli pakastimessa. 

Ota kakku pakastimesta noin 0,5 h ennen tarjoamista. Koristele suklaaraasteella, pähkinöillä tai kermavaahdolla. Itse jätän kermavaahdon pois koristeluista, mutta tarjoan sitä usein kakun vierellä.

* * * * *


Tällainen kakku. Tätä suklaista unelmaa meillä oli siis tarjolla lauantain sisustuskutsuilla. Onko sinulla herkkuja tai suosikkireseptejä, jotka ovat seuranneet sinua vuosikausia? Olisi kiva kuulla niistä!

Mukavaa tiistain myöhäisiltaa!

Anu

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.

 

maanantai 6. lokakuuta 2014

Kodin stailailuleikkiä

Monta laatikollista ihania piensisustustarvikkeita omaan kotiin ja vapaat kädet testailla ja sommitella. Kuulostaa hyvältä vai mitä?


Mies oli viikonlopun vaeltamassa ja me perheen naiset päätimme heti humputella ja järjestimme Zelected by Houze -sisustuskutsut. Kutsujen innoittamana oli kiva kutsua ystävät koolle viettämään rentoa iltaa kauniiden tavaroiden ja pienten herkkujen kanssa.


ZbH:n tuotteet ovat lähestulkoon kaikki sellaisia, että ottaisin ne empimättä kotiini. Hintatasokin on varsin kohtuullinen. Olin jo etukäteen vienyt omia pikkutavaroita aika paljonkin pois, jotta esiteltävät tuotteet tulisivat paremmin esille ja sen jälkeen olikin hauska stailata oma koti esiteltävillä tyynyillä ja koriste-esineillä yhdessä esittelijän kanssa. Olohuone sai aivan uuden ilmeen ja taas kerran tuli todistettua, kuinka pienillä asioilla isojakin muutoksia pystyy tekemään.


ZbH:n tyynyt ovat minusta aivan ihania. Ja valinnan varaa riittää, vai mitä sanotte? Pisteenä iin päällä ovat erilaiset tupsut, joita voi kiinnittää osan tyynyjen kulmaan. Näistä tasseleista taisikin tulla yksi meidän kutsujemme hiteistä.


Tarjoiluissa menin helpon kautta ja tein suuren sushisalaatin, joka on edelleen suosikkisalaattiani ja sen viereen siemennäkkäriä ja patonkia. Lapset saivat koota iltapalansa hodaribaarista. Jälkkäriksi tarjottiin Nina Lincolnin suklaajuustokakkua, josta ajattelin laittaa reseptiä tänne blogin puolelle lähiaikoina. Vai kiinnostaako makea keksipohjainen suklaakakku teitä?

Tällaisia naisteniltoja pitäisi viettää paljon useammin. Niin paljon virtaa ne antavat. Monesti emännän aika (tai ainakin oma aikani) menee paljolti keittiön puolella, mutta oli ihanaa kun ystävät viihtyivät ja jäivät istumaan iltaa pidemmäksikin aikaa. Kuulumiset tuli vaihdettua ja maailma parannettua. Siinä mielessä lauantai-ilta oli hyvä valinta.



Luopumisen tuska ei ollut ihan pieni kun noista ihanuuksista piti luopua ennen kuin saan tilaamani uudet tyynyt olohuoneeseen. Valintani olisivat olleet ehkä perinteisemmät jos olisin tehnyt ne kaupassa. Kotona uskalsi tehdä rohkeampia valintoja kun näki, miten erilaiset yhdistelmät istuvat kodin muuhun ympäristöön ja olen ihan valtavan tyytyväinen. Osaatko arvata mitkä tyynyt valitsin?

Tämä viikko on vielä aika ohjelmoitu, mutta jokohan ensi viikolla pääsisi tekemään jotain käsillään. Pikkuhiljaa alkaa olla taas tarve tehdä jotain askarteluja.

Kauneutta viikkoosi!

Anu

Vinkkinä: Jos kiinnostuit, niin Turun alueella kutsuja pitää kaksi upeaa esittelijää ja heidät löydät täältä klik ja täältä klak. Zelected by Houzen kotisivujen kautta voi laittaa kiinnostusilmoituksen ja löytää oman alueen esittelijän jos asut muualla päin Suomea. 

ps. Voit seurata blogiani myös Facebookissa. Tykkääjäksi voit liittyä tästä, klik. Muista myös merkitä ruksi Arjen timanttien FB-sivun etusivun tykkää-ruudusta aukeavasta listasta Saa päivitykset -kohtaan, jotta näet kaikki blogin päivitykset omassa uutisvirrassasi.